Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Keskustojen kehittymisessä on huomattu olevan isoja trendejä. Ovatko ihan megatrendejä, saa jokainen päättää itse. Uudistetutkin keskustat tulevat aikanaan syksyynsä ja uusi sykli alkaa.

Edellinen sykli päättyi äskettäin. Sen isoin asia oli ydinkeskustan liikenteellisen ja kaupan perusrakenteen uudistaminen. Syntyi satojen miljoonien keskustaprojektit. Parkkihallit torin alle ja keskustojen kauppakeskukset ovat tämän syklin näkyvimmät tulokset. Osassa kaupunkeja rakentaminen on loppuvaiheessa, mutta pääosin Suomi on valmis tältä osin.

Mitkä ovat seuraavan syklin ytimet? Minua viisaammat sanovat, että sitä jo rakennetaan keski eurooppalaisissa kaupungeissa. Olemmeko me siellä jo oppimassa? Luulen, että seuraavassa syklissä ei kulu teräsbetonia yhtä paljon kuin edellisessä. Pysäköintiä ja liikennettä voidaan tehostaa ja helpottaa tietojärjestelmillä. Autot muuttuvat pienemmiksi ja vaativat latausta. Kaupan rakenne muuttuu. Ehkä "click and collect" -liiketoimintamalli tuo renesanssin kivijalkakaupoille. Pimeiden keskustojen valaistus voisi olla kirkkaampi ja joka ilta erilainen. Led -tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia. Minkälaisen audiovisuaalisen infran tarvitsisi pientapahtumia täynnä oleva keskusta. Pitääkö esiintyjien aina roudata? Entäpä uusien asuntojen rakentaminen keskustaan? Siinä varmaan kuluu betoniakin. Suuri osa uudistuksista eivät mitenkään uhkaa kulttuuriperimää eivätkä ole muutenkaan ristiriidassa vanhan rakenteen kanssa. Asiakkaat haluavat ajallisesti monikerroksisen ja historiasta kertovan keskustan.

Uudistusten lähtökohtana on ja pitääkin olla Vetovoiman lisääminen. Sitä ei toisaalta tarvitse enää toitottaa, koska kaupungit tietävät jo, että taloudellisesti terve keskusta on koko kaupungin tärkeimpiä asioita. Jos kunta ei investoi keskustan infraan ja toimintaan, se tuhlaa verovaroja.